Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo

Tällä sivulla pääset lukemaan Suomen ensimmäistä sanomalehteä! Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, tuttavallisemmin Åbo Tidningar, ilmestyi ensimmäisen kerran 15.1.1771.


Johdanto

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehden ensimmäinen numero ilmestyi 15. tammikuuta 1771. Lehden perustaja oli H.G. Porthan ja hänen johtamansa Aurora-seura. Kansan kielessä lehdestä käytettiin nimitystä Åbo Tidningar. Porthanin esikuvana olivat ruotsalaiset lehdet. (Ruotsin ensimmäinen lehti ilmestyi jo 1645.)

Suomalaisilla lehdillä oli valistuksellinen ja asiallinen linja. Porthanin ohjelma ilmoitti, että lehti tulisi kertomaan tieteen, akatemian, kirkon, koululaitoksen, oikeuslaitoksen ja sairaaloiden uutisia sekä mainitsemaan huomattavimpien henkilöiden virkanimityksistä, kuolemantapauksista ja merkittävistä tapauksista niin Turussa kuin koko maassa.

Lehti ilmestyi kerran kahdessa viikossa. Uutisia nykyajan käsityksen mukaan siinä ei juurikaan voinut olla. Lehden levikki oli noin 200 kappaletta. Tilaajien puutteessa lehden ilmestyminen lakkasi vuonna 1778, mutta vuonna 1782 Porthan alkoi uudelleen julkaista Åbo Tidningaria. Ensimmäinen suomenkielinen lehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, alkoi ilmestyä vuonna 1775.

Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehti painettiin Turussa Frenckellin kirjapainossa.


Sivu 1

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.1.1771, nro 1, sivu 1
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

N:o 1.
Tidningar
Utgifne
Af et Sällskap i Åbo
Den 15 Januarii 1771.

—————————————–

Här öfwerlämnas Allmänheten första stycket af de Tidningar, som man i denna Staden lofwat utgifwa. Wår afsikt och beskaffenheten af desse blad, hafwe wi tilförene kungjordt. Wi wåge at göra et försök, som i sitt slag är hos oss det första. Blifwer det med ynnest emottagit, så skole wi deraf upmuntras at söka göra wårt arbete mera och mera roande och gagnande. Genom omwäxling af ämnen, skole wi beflita oss, at så mycket wåra trånga gränsor nu i början tillåta, altid lämpa oss efter flere Läsares smak. Den uplysta Allmänhetens omdöme skole wi med nöje lyda. Som wi i synnerhet skrifwe för wåre Lamdsmän, så wänte wi förnämligast deras biträde och bewågenhet; deras gagn och ro är wårt ändamål, och deras bifall wår yppersta belöning.

* * *

Du Folk af Scythisk Stam och Nordens äldste ätter, Hwars/Hwars

 

):(

N:o 1.
Erään turkulaisen seuran
julkaisemia
Lehtiä
15. Tammikuuta 1771

—————————————–

Tässä ojennetaan yleisölle ensimmäinen kappale niistä lehdistä, jotka on tässä kaupungissa luvattu julkaista. Aikomuksemme ja tämän lehden luonteen olemme aiemmin kertoneet. Uskaltaudumme yritykseen, joka on lajissaan meillä ensimmäinen. Jos se otetaan suosiollisesti vastaan, rohkaisee se meitä pyrkimään työllämme yhä enemmän viihdyttämään ja hyödyttämään. Aiheita vaihtelemalla yrittäisimme, niin pitkälle kuin ahtaat rajoituksemme nyt aluksi sallivat, mukautua usean lukijan makuun. Valistuneen yleisön mielipidettä seuraisimme mielellämme. Koska kirjoitamme erityisesti maanmiehillemme, odotamme ennen kaikkea heidän apuaan ja suosiotaan; heidän hyötynsä ja huvinsa on päämäärämme ja heidän tukensa arvokkain palkkiomme.

* * *

Sinä juuriltasi skyyttalainen ja suvultasi Pohjolan vanhimpiin kuuluva kansa,

):(


Sivu 2

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, sivu 2
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

* ) 2 ( *

Hwars/Hwars snilles eld ej släcks af Landets snö och is, Som uti wett och dygd en grundad ära sätter, Kom låna oss Dit ljus til Fosterlandets pris! Du Ungdom Finlands hopp, kom at Din tanka öfwa, At täfla på den ban som öpnas här för Dig, At odla up Din smak, at snillets styrka pröfwa, At låta grundlighet med fägring pryda sig! Låt wåra rörda bröst en ljuflig tjusning röna, Då med en skicklig hand Du Skalde-lutan slår; Låt Sannings starka drag få blandas med det sköna , At hon med dubbel kraft på wåra hjertan rår! At tolka dygdens lof, dess helga rätt förswara, At blotta lastens blygd och dårskaps wälde bry, Det bör Din ädla ro, Dit höga syfte wara; När snillet leka får, det dock bör sielfswåld fly. Et älskadt Fosterland låt glada frukter skörda, Utaf Din trägna flit, Din insikt och Ditt wett; Låt efterwerlden få i Dina Skrifter wörda Det ljus som lycklig grund til hennes wäl beredt, Nog kan den Finska dygd Dig ymnigt ämnen gifwa, Än at med skarpsynt wett rätt bli naturens tolk, Än Dina Fäders dygd at med behag beskrifwa, Til eftersyn och ljus för Landets barn och folk. Wårt Land ännu ej käns, dess tekning wanstäld finnes, I språket saknas ryckt, i wåra häfder ljus; Ej utan samlad flit den kunskap deri winnes, Som räddar Åldrens sporr från glömskans djupa grus. Wår späda Hushålls konst af mogna råd bör ledas, Af säkra rön bli stödd, från fördoms twång bli fri, Åt wåra näringsfång bör större widd beredas, Och Landets raska barn med ömhet skötte bli. Wil Du naturens pragt med rika färgor måla, Så skildra Nordens berg och snöbetäckta fiäll, Då i sin Sommardrägt de låga dalar pråla,

 

* ) 2 ( *

jonka nerouden tulta eivät maamme lumi ja jää sammuta, joka syystä pitää kunnia-asianaan järkeä ja hyvettä, tule ja anna lahjasi käyttöömme isänmaan ylistykseksi! Sinä nuoriso, Suomen toivo, tule harjoittamaan ajatuksiasi, kilpailemaan radalla, joka tässä sinulle avautuu, tule jalostamaan makuasi, kokeilemaan älyn voimaa, salli perusteellisuuden koristautua kauneudella! Anna suloisen ihastuksen liikahtaa rinnassamme, kun taitavasti näppäilet runonlaulajan kannelta; anna totuuden vahvoihin säikeisiin sekoittua kauneutta, niin että se kaksinkertaisin voimin hallitsisi sydämiämme! Ylistää hyvettä, puolustaa sen pyhää oikeutta, paljastaa paheen häpeällisyys ja nolata järjettömyyden valta, Tämän tulee olla ylevä tahtosi, korkea päämääräsi; kun äly saa leikkiä, sen on kuitenkin kartettava kurittomuutta. Salli rakkaan isänmaan korjata sitkeän ahkeruutesi, vaistosi ja järkesi iloisia hedelmiä; suo jälkimaailman kirjoituksissasi kunnioittaa lahjakkuutta, joka on luonut sen hyvinvoinnille onnellisen perustan, suomalainen hyve voi toki tarjota sinulle runsaasti aiheita, milloin kuvata tarkkanäköisesti luontoa, milloin kauniisti isiesi hyveitä esimerkiksi ja valistukseksi maamme lapsille ja kansalle. Maatamme ei vielä tunneta, sen kuva on vääristynyt, kielestä puuttuu huolenpito, tavoistamme valistus; ilman yhteisiä ponnistuksia ei saavuteta sitä tietoa, joka pelastaa aikakauden muiston syvältä unohduksen tomusta. Hentoa taloudenpitotaitoamme on kypsin neuvoin johdettava, varman kokemuksen on sitä tuettava, ja se on vapautettava ennakkoluulojen kahleista, elinkeinojemme piiriä on laajennettava, ja maamme reippaita lapsia on hoidettava hellästi. Jos haluat maalata luonnon loiston värikylläisesti, kuvaa Pohjolan vuoria ja lumipeitteisiä tuntureita ja kesäasussaan kukoistavia syviä laaksoja silloin,


Sivu 3

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, sivu 3
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

* ) 3 ( *

Och Solens klara ljus ej wet af någon qwäll; De stora wida haf som kring wårt Land sig kröka, Och bryta sina swall emellan wåra skär; De strida strömmars fart som hafvets bölja söka, Och mötas i sitt lopp af Fiskars blanka här; De höga wattufall som ouphörligt brusa, Som wintrens stränga wåld och köldens hot ej rör, Där watnen häftigt ned från branta klippor rusa, Och Laxen sina språng med fåfäng styrka gör; Den siöars rika mängd, som för sin söta bölja I wåra dälders djup en widsträckt bädd beredt, Som ses en dugtig strand och glada holmar skölja, Och ger den skönsta syn som ögat nånsin sedt; De mörka Skogars sköt där djurens skygga skara Sin fristad fåfängt walt mot menskans wåld och list; En widsträckt bördig mark som synes ämnad wara At löna odlarns slit och fylla Rikets brist. Naturens rika hand ej welat oss förglömma, Men utaf flit och wett hon bistånd hafwa wil; När med et wärdigt nit wi Landets wälfärd ömma, När under fridens skygd wårt folk får wäxa til, När til wår ärbarhet en munter glädje blandas, När wördnad för wår Kung och lydnad för wår Lag I wåra trygga bröst med frihetskänslan andas, Då klarnar för wårt wäl en glad och lycklig dag.

* * *

Joannis Sainovics S. J. Ungari Tordasiensis e Comitatu Alba-Regalensi, Reg. Scient. Societatis Hafniensis & Nidrosiensis Socii Demonstratio, Idioma Ungarorum & Lapponum idem esse; Regiae Scientiar. Societati Danicae praelecta Hafniae Mense Januario Anno MDCCLXX.

 

* ) 3 ( *

kun kirkas auringonpaiste ei iltaa tunne lainkaan; suurta aavaa merta, joka kaartaa maatamme, ja jonka mainingit murtuvat luotoihimme; kuohuvien virtojen kulkua, kun ne pyrkivät kohti meren aaltoja ja kohtaavat matkallaan välkkyviä kalajoukkoja; korkeita putouksia, jotka lakkaamatta kohisevat, joita talven ankara mahti ja pakkasen uhka eivät kosketa, joissa vesi kiihkeästi syöksyy jyrkiltä kallioilta ja joissa lohi turhaan ponnistaa voimansa hyppyyn; monilukuisia järviä, jotka ovat maamme painanteisiin sijanneet aalloilleen leveän vuoteen, joiden nähdään huuhtovan kelpo rantaa ja iloisia saaria ja tarjoavan kauneimman näyn, minkä silmä on koskaan nähnyt; synkkien metsien sylin, josta riistaeläinten arka joukko turhaan etsii turvaa ihmisen väkivallalta ja juonilta; laajaa hedelmällistä kamaraa, joka on kuin tarkoitettu palkitsemaan viljelijän raadannan ja tyydyttämään valtakunnassa vallitsevan puutteen. Luonnon antelias käsi ei ole halunnut meitä sivuuttaa, mutta luonto tahtoo ahkeruuden ja järjen apua; kun innokkaasti huolehdimme maamme hyvinvoinnista, kun kansamme saa rauhan suojassa kasvaa suuremmaksi, kun arvokkuuteemme lomittuu hilpeyttä ja vakaassa povessamme henkii vapaudentunteen rinnalla kunnioitus kuningasta ja lakia kohtaan, silloin kirkastuu meille onnen ja ilon päivä.

* * *

Joannis Sainovics S. J. Ungari Tordasiensis e Comitatu Alba-Regalensi, Reg. Scient. Societatis Hafniensis & Nidrosiensis Socii Demonstratio, Idioma Ungarorum & Lapponum idem esse; Regiae Scientiar. Societati Danicae praelecta Hafniae Mense Januario Anno MDCCLXX.


Sivu 4

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, sivu 4
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

* ) 4 ( *

Under denna Titel utkom nästledit år i Köpenhamn et Arbete, på 10 och et halft ark i 4:o, utom Dedicationerne, som för dess märkeliga innehåll, för slägtskapen emellan Finska och Lappska språken, och för i det ljus som deraf altså kan falla på Finska folkets äldsta Historia, tyckes förtjena wåre Landsmäns upmärksamhet. Författaren är en infödd Ungrare, som i följe med sin Ordensbroder den bekante Professoren P. Hell, reste till Wardhus at observera planeten Veneris gång genom Solen, och wid sin återkomst til Köpenhamn gjorde denna sin afhandling om Ungerska och Lappska språkens nära likhet, bekant. I företalet til K. Danska Wetenskaps Sällskapet, berättar Han anledningen til sit Arbete; nämligen, at han, som för sin Astronomiska förrättning måste wistas et helt år uti Norrska Lappland, eller den så kallade Finmarken, icke nödt sig böra försumma at wara upmärksam på et ämne, som af ingen annan än en infödd Ungrare i Lappland eller en infödd Lapp i Ungern, fullkomligen kan uplysas. Han medger i 1. §. at likheten emellan Ungerska och Lappska Språken wäl icke är så stor, at bägge Folkslagen kunna förstå hwarandra; men anmärker tillika, at häraf så mycket mindre bör något slutas emot hans upgift, som utom bägge nationernes wida aflägsenhet ifrån hwarandra alt ifrån fyrahundrades talets början, då de, efter hans tanka utgjordt et folk, sjelfwa Lapparne uti särskilda orter för dialecternes olikhet icke förstå hwarandra. I 2. §. erinrar han, at man ej bör dömma om bägge Språkens likhet af Lappska böckers jämförande med de Ungerska, emedan skrifsättet i Lappskan ännu är så

 

* ) 4 ( *

Tällä otsikolla ilmestyi kuluneena vuonna Kööpenhaminassa työ, laajuudeltaan omistuskirjoituksia lukuun ottamatta kymmenen ja puoli arkkia kvarttokokoisena, joka hämmästyttävän sisältönsä, suomen ja lapin kielen sukulaisuuden, ja sen valaistuksen vuoksi, jota se voi luoda Suomen kansan varhaisimpiin vaiheisiin, ansainnee maanmiestemme huomion. Kirjoittaja on syntyperäinen unkarilainen, joka ritarikuntaveljensä, tunnetun professori P. Hellin kanssa matkusti Vuoreijaan (Vardö) tarkkailemaan Venus-planeetan kiertoa auringon editse ja palattuaan Kööpenhaminaan julkaisi tämän tutkielmansa unkarin ja lapin kielen suuresta samankaltaisuudesta. Tanskan kuninkaalliselle tiedeseuralle osoitetussa esipuheessa hän kertoo syyn tähän työhön; nimittäin sen, ettei hän itse, jonka on täytynyt tähtitieteellisen tehtävänsä vuoksi oleskella kokonainen vuosi Norjan Lapissa eli niin kutsutussa Ruijassa, ole tyytynyt jättämään huomiotta seikkaa, jota ei kukaan muu kuin syntyperäinen unkarilainen Lapissa tai lappalainen Unkarissa voi täysin selittää. Hän myöntää ensimmäisessä pykälässä, että samankaltaisuus unkarin ja lapin kielen välillä ei kylläkään ole niin suuri, että kumpikaan kansa voisi ymmärtää toistaan; mutta huomauttaa myös, ettei tästä pidä päätellä hänen tietojaan vääriksi, paitsi siksi, että molemmat kansakunnat ovat asuneet hyvin kaukana toisistaan aina kolmesataaluvun alusta, jolloin ne hänen mukaansa olivat yhtä kansaa, myös varsinkaan siksi, että eri seutujen lappalaisetkaan eivät murteiden erilaisuuden vuoksi ymmärrä toistensa puhetta. Toisessa pykälässä hän muistuttaa, ettei kielien samankaltaisuutta pidä arvioida vertaamalla lapinkielisiä kirjoja unkarilaisiin, koska lapin kielen kirjoitustapa on vielä niin horjuvaa


Sivu 5

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, sivu 5
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=5
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

* ) 5 ( *

så wacklande och otjenligt, samt så wida skildt ifrån det Ungerska, som dock derwid lyckeligast kunnat tagas till mönster, at man på denna wägen knapt kan märcka de aldralikaste ordens slägtskap. § 3. Deremot när Ungerska uttalet jämföres med det Lappska, hwilka bägge äro så olika de öfrige Europeiska folkslagens pronunciations-sätt, wisar sig snart deruti en ogemen och förunderlig likhet. Bägge desse Språken hafwa wissa egna ljud och stafwelser, som äro för andra folkslag omöjelige at härma, och hwilka hos Ungrarne och Lapparne både til sin art och antal noga öfwerensstämma; sådane äro deras många egna vocaler, deras liqueseerande Consonanter G, L, N, T, som Ungrarne utmärka med et tillagt y, och de flera särskilda ljud som bokstafwen S bekommer. De som skrifwit om Lappska språket, klaga öfwer swårigheten, om ej omöjligheten, at med wåra wanliga bokstäfwer uttrycka Lapparnes uttal; och samma orsak har föranlåtit Ungrarne at widtaga deras nu brukeliga och egna skrifsätt. P. Sainovics fann det Lappska uttalet i alla dessa delar så aldeles likt det Ungerska, at han wid dess åhörande tyckte sig wistas midt i Ungern. De swåraste Lappska orden kunde han utsäga fullkomligen och med lätthet; hwarföre jämwäl Lapparne trodde at han war deras språk mägtig, och utspridde et ryckte, som sedan fortplantades alt til Köpenhamn, at han wore i stånd at förstå dem och tala med dem. Denna likheten i uttalet gaf ock P. Hell första anledningen at upmuntra wår Auctor, såsom ägande dertil mera ledighet, at närmare undersöka bägge språkens slägtskap. Brist på sådane böcker om Lappskan, hwilka han kunde för-stå

 

* ) 5 ( *

ja avutonta sekä niin erilaista kuin unkarin kielen, joka tosin tässä olisi ollut suotuisinta ottaa esikuvaksi, että tällä keinolla tuskin voi huomata edes kaikkein eniten toisiaan muistuttavien sanojen sukulaisuutta. Kolmannessa pykälässä verrataan unkarin ääntämistä lapin ääntämiseen, jotka molemmat eroavat niin paljon muiden Euroopan kielien ääntämistavasta, ja osoitetaan tässä suhteessa harvinainen ja ihmeellinen yhtenäisyys. Näissä molemmissa kielissä on tiettyjä omia äänteitä ja tavuja, joita muiden kansakuntien on mahdoton matkia ja jotka unkarin ja lapin kielessä sekä laadultaan että lukumäärältään tarkasti vastaavat toisiaan; sellaisia ovat niiden monet omat vokaalit ja liudentuneet konsonantit g, l, n, t, jotka unkarilaiset kirjoittavat lisäämällä niiden jälkeen y:n, ja ne erityiset äänteet, jotka liittyvät kirjaimeen s. Ne, jotka ovat kirjoittaneet lapin kielestä, valittavat miten vaikeaa, jollei mahdotonta, on ilmaista tavallisilla kirjaimillamme lappalaisten ääntämistä; ja samasta syystä unkarilaiset ovat ottaneet käyttöön nyt vakiintuneen ja oman erityisen kirjoitustapansa. P. Sajnovics piti lapin kielen ääntämistä kaikilta näiltä osin niin täysin unkarin kaltaisena, että hänestä tuntui sitä kuunnellessaan kuin hän olisi ollut keskellä Unkaria. Vaikeimmatkin lapin sanat hän osasi sanoa täydellisesti ja helposti, mistä syystä lappalaisetkin luulivat hänen hallitsevan heidän kieltään ja levittivät huhua, joka sitten kantautui Kööpenhaminaan asti, että hän kykeni ymmärtämään heitä ja puhumaan heidän kanssaan. Tämä ääntämisen samankaltaisuus antoi myös P. Hellille ensimmäiseksi aihetta rohkaista kirjoittajaamme tutkimaan näiden kielten sukulaisuutta tarkemmin, koska tällä oli siihen enemmän taipumuksia. Puute sellaisista lapin kieltä koskevista kirjoista, joita hän voi ymmärtää,


Sivu 6

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, sivu 6
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=6
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

* ) 6 ( *

stå, emedan de man gaf honom woro på Danska, gjorde honom i början mycket hinder och möda, til dess han fick Professorens i Lappska Språket uti Trundhem Leems Lappska Nomenclator och et utdrag af dess Grammatica öfwersatte på Latin, genom en Norrsk Pastors biträde. 4. §. Wisar af hurudan beskaffenhet, huru widlyftig och huru obeqwäm bemälte Prof. Leems Lappska Orthographie är, och lärer af jämförelsen med den Ungerska, huru lätt och wigt samma skrifsätt kunde i Lappskan införas; hwarpå i 5. §. meddelas en Tabell, som wisar, huru enligt Lapparnes uttal, Herr Leems skrifsätt skal bringas till likhet med det Ungerska. Derigenom försäkrar Auctoren, at en Ungrare sättes i stånd til at fullkommeligen läsa och utsäga de Lappska orden; och at utan denna hjelp det är omöjligt, när man läser bägge Språken, at blifwa deras öfwerensstämmelse warse. 6. §. Handlar om de hinder som dialecternes olikhet förorsakar wid språks jämförande, och wisar huru denna swårighet i förewarande ämne skal förekommas, derigenom at wissa grunder til dialecternes afwikelser i Lappskan upgifwas, och tror författaren, at när detta i akttages, nästan alla Ungerska ord skola igenfinnas i någon dialect af Lappskan eller Finskan. Ungerskan har icke egenteligen några särskilda dialecter, och bör aldeles icke blandas med Slavoniskan, som är et helt annat språk. 7. §. Ehuru Auctor tror at hans mening kunnat blifwa ännu owedersägeligare, om han tagit Finskan och alla Lapparnes särskilda dialecter til hjelp, så inskränker han sig dock endast innom Norrske Lapparnes språk, och wisar allenast efter Herr Leems anledning, genom en bifo-

 

* ) 6 ( *

tuotti hänelle aluksi paljon haittaa ja vaivaa, sillä ne, jotka hän sai, olivat tanskankielisiä, kunnes hän sai erään norjalaisen papin avulla Trondheimin lapin kielen professorin Leemin Lapin sanaston ja otteen sen kieliopista latinaksi käännettynä. Pykälässä neljä osoitetaan, millainen on rakenteeltaan mainitun professori Leemin lapin kielen oikeinkirjoitusjärjestelmä, miten monimutkainen ja epämukava, ja opetetaan unkarin järjestelmään vertaamalla, miten helposti ja kätevästi samaa kirjoitustapaa voitaisiin soveltaa lapin kieleen; minkä jälkeen pykälässä viisi esitetään taulukko, joka osoittaa, miten herra Leemin kirjoitustapaa voidaan lappalaisten ääntämisen mukaisesti muuttaa vastaamaan unkarin kirjoitustapaa. Kirjoittaja vakuuttaa, että näin unkarilainen pystyy täysin lukemaan ja ääntämään lapin kielen sanat ja että ilman tätä apua on mahdotonta näitä kieliä lukiessa huomata niiden vastaavuutta. Kuudes pykälä käsittelee murre-erojen kielten vertailulle aiheuttamia vaikeuksia ja osoittaa, miten tämä hankaluus kyseessä olevassa aiheessa voidaan ehkäistä siten, että esitetään tietyt perusteet murteiden poikkeusmuodoille, ja kirjoittaja uskoo, että kun tämä otetaan huomioon, voidaan lähes kaikki unkarin kielen sanat löytää jostain lapin tai suomen murteesta. Unkarin kielessä ei oikeastaan ole varsinaisia murteita, eikä sitä varsinkaan pidä sekoittaa slavonin kieleen, joka on aivan toinen kieli. Seitsemäs pykälä. Vaikka kirjoittaja uskoo, että hänen käsityksensä olisi voinut tulla vielä kiistattomammin todistetuksi, jos hän olisi ottanut avuksi suomen kielen ja kaikki lapin murteet, hän rajoittuu kuitenkin vain Norjan lappalaisten kieleen ja osoittaa pelkästään herra Leemin aineiston perusteella, liitteenä olevalla


Sivu 7

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, sivu 7
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 7
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=7
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

* ) 7 ( *

bifogad Tabell, huru de Norrske Bergs- och Skär-Lapparnes dialecter kunna bringas til öfwerensstämmelse. ändteligen jämför han i 8. §. 150 ungerska och Lappska ord med hwarandra, som til ljud och betydelse äro lika; hwarwid han nyttjat endast sådane ord som i bägge språken äro tydeligen inhemske, och tagit alla de Lappska ifrån Leems Nomenclator. Det kan ej annat än wäcka en Finsk Läsares upmärksamhet, at en stor del af dessa ord igenfinnes äfwen i Finskan; och komma de ofta efter Finnarnes uttal närmare än de Lappska orden, öfwerens med Ungerskan. Wi wilje til prof anföra några af dem i alla tre språken; hwarwid wi dock med flit utelämna alla dem som finnas upräknade i företalet til Herr Cancellie-Rådet Ihres Glossarium Sviogothicum, sid. XXXIX följ. De Lappska orden skrifwe wi med P. Sainovics efter Ungerska Orthographien.

Ungerska Lappska Finska Swenska
Elem
Elet
Eles
Ettetem
Nyelem
Nyalom
Kez
Ver
Szarv
Nyil
Feszek
Elam
Ele
Elo (förråd)
Eletam
Nielam
Niaalom
Kiet
Vuor
Szorve
Niuol
Fesze (eller Bäse)
Elän
Elo (eller elämä)
Elo
Elätän
Nielen
Nuolen
Käsi
Veri
Sarvi
Nuoli
Pesä
Jag lefwer.
Lif.
Årswägt.
Jag föder, uppehåller
Jag swäljer.
Jag sleker.
Hand.
Blod.
Horn.
Pil.
Bo.

* ) 7 ( *

taulukolla, kuinka vastaavuus voidaan osoittaa Norjan tunturi- ja merilappalaisten murteiden avulla. Lopuksi hän pykälässä kahdeksan vertaa 150:tä sellaista unkarin ja lapin sanaa toisiinsa, jotka äänteiltään ja merkitykseltään muistuttavat toisiaan, ja tällöin hän on käyttänyt vain niitä sanoja, jotka molemmissa kielissä ovat selvästi omaperäisiä sekä ottanut kaikki lapinkieliset sanat Leemin sanastosta. Ei voi olla herättämättä suomalaisen lukijan huomiota, että suuri osa näistä sanoista on myös suomen kielessä ja että ne suomalaisen ääntäminä ovat usein lähempänä unkarilaisia sanoja kuin lapin kielen sanat. Tahdomme kokeeksi esittää muutamia niistä kaikilla kolmella kielellä, tällöin kuitenkin jätämme tahallamme pois kaikki ne, jotka on lueteltu herra kanslianeuvos Ihren Glossarium Sviogothicumissa sivulta 39 eteenpäin. Lapinkieliset sanat kirjoitamme P. Sajnovicsin tapaan unkarilaisen kirjoitusjärjestelmän mukaisesti.


Sivu 8

Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, sivu 8
Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, 15.01.1771, nro 1, s. 8
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483775?page=8
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 

* ) 8 ( *

Ungerska Lappska Finska Swenska
Mony/Mony
Vaj
Merö
Mérem (jag mäter)
Viz
Jeg
Fel
Tel
Mane
Voj
Mere
Méretam (jag mäter)
Tsatze
Jegn
Fele
Talve
Muna
Voi
Määrä
Määrän
Vesi
Jää
Puoli
Talvi
Ägg.
Smör.
Mått.
Jag bestämmer, utstakar gränsor.
Watten.
Is.
Hälft.
Winter.

Med flere, som widlyftigheten förbjuder at anföra.
Fortsättning härnäst.

Nyheter

Kongl. Hof-Rätten härstädes har i förledit år afgjordt mål, som följer:
Lag*wäckte* sluteligen afgjorde *65*. genom interlocutorie-dom 9. Supplications-mål sluteligen afgjorde 252. dito förwiste til närmare utredande 22. dito hemstälde til Kongl. Maj:t 3. Suppliquer med sluteligt utslag öfwerhulpne 418. Interlocutorie resolverae på dito 391. Brottmål sluteligen afgjorde 323, dito blifwit beroende på Edgång 18. dito utstälde til närmare utredande 67. dito hemstälde til Kongl. Maj:t 23.
Mera nästa gång.

——————————————-
N:o 2. utgifwes den 31 Januarii.
——————————————-
Åbo, tryckt hos Joh. Christoph. Frenckell.
År 1771.

 

* ) 8 ( *

Ja niin edelleen, minkä pituus estää esittämästä.
Jatkoa tuonnempana.

Uutisia

Kuninkaallinen hovioikeus on täällä kuluneena vuonna ratkaissut seuraavat jutut:
Muutoksenhakuasioista annettiin lopullisia päätöksiä X65, välipäätöksiä 9. Anomusasioita ratkaistiin lopullisesti 252, siirrettiin tarkemmin selvitettäviksi 22 ja alistettiin Kuninkaallisen Majesteetin ratkaistaviksi 3. Anomuksista saatiin 416 lopullisesti ratkaistuksi, 391:stä annettiin välipäätös. Rikosjuttuja ratkaistiin lopullisesti 323, valamenettelyllä ratkaistavaksi lykättiin 15, tarkemmin selvitettäväksi siirrettiin 67, Kuninkaallisen Majesteetin ratkaistavaksi alistettiin 23.
Lisää ensi kerralla.

—————————————–
Numero 2 ilmestyy 31. tammikuuta.
—————————————–
Turku, kirjapaino Joh. Christoph. Frenckell
vuonna 1771

 


 

Skyyttalainen

Antiikin aikana Etelä-Venäjällä asuneen paimentolaisheimon jäsen; kreikkalaiset uskoivat, että skyyttalaiset olivat maailman pohjoisin kansa. Sivulla 1.

János Sajnovics

Unkarilainen tähtitieteilijä János Sajnovics (1733–1785), jesuiittaveljeskunnan jäsen, otti 1769 osaa Maksimilian Hellin tähtitieteelliseen tutkimusmatkaan Vardöhön Pohjois-Norjaan. Itävallan keisarinnan Maria Teresian hovitähtitieteilijä Hell matkusti Tanskan ja Norjan kuninkaan Kristian VII:n pyynnöstä Vardöhön tarkkaillakseen Venuksen kulkua auringon edestä 3. kesäkuuta 1769 tätä tarkoitusta varten rakennetussa observatoriossa. Hell oli pyytänyt Sajnovicsin mukaan paitsi avustajaksi tähtitieteellisissä tutkimuksissa, myös siksi, että hän oli kuullut puhuttavan unkarin ja lapin kielen samankaltaisuudesta, ja unkarilainen Sajnovics pystyi tutkimaan sekä tähtitieteellistä että kielitieteellistä ongelmaa. Sivulla 3.

Vuoreija

Vuoreija on Ruijassa Jäämeren rannalla sijaitsevan Vardön suomalainen nimi. Sivulla 4.

Slavonin kieli

Slavonin kielellä tarkoitetaan Slavoniassa, nykyisen Kroatian ja Serbian pohjoisosassa puhuttua kieltä, todennäköisesti serbin ja kroaatin murteita. Sivulla 6.

Johan Ihre

Ruotsalainen Johan Ihre (1707–1780) piti suomalaisia ja lappalaisia Skandinavian alkuperäisasukkaina ja päätteli heidän olevan tarunomaisten skyyttalaisten jälkeläisiä. Vertaillessaan suomen kieltä ja germaanisia kieliä Ihre löysi lukuisia yhteisiä sanoja. Tästä hän päätteli, että germaanisissa kielissä oli ikivanha suomalaisperäisten sanojen kerrostuma. Skyyttalaisen alkuperän teoriaa kannattavat 1700-luvun tiedemiehet uskoivat germaanisten kansojen puhuneen alun perin suomea, ja Ihre piti yhteisten sanojen kerrostumaa todisteena tästä. Kysymyksessä olivat kuitenkin päin vastoin germaanisista kielistä suomen kieleen lainatut sanat. Sivulla 7.

Anomusasia

Anomusasiat olivat sellaisia riita- ja muita juttuja, jotka eivät tulleet hovioikeuteen muutoksenhakuasioina alioikeuksien kautta. Ne saattoivat olla esimerkiksi aateliston keskinäisiä riita-asioita, jotka hovioikeus käsitteli heti ensimmäisenä oikeusasteena. Sivulla 8.

Anomus

Anomuksilla tarkoitetaan tässä todennäköisesti muun tyyppisiä anomuksia kuin edellä mainittuja anomusasioita. Sivulla 8.